Mielialaongelmat voivat yllättää vaihdevuosi-ikäisen. Liikunnalla, myös voimaharjoittelulla on paljon hyvin tunnettuja terveysvaikutuksia, niin keholle kuin mielelle. Nämä hyödyt ovat myös vaihdeuvuosi-ikäisen saavutettavissa. Yksi vaikuttavimmista ja tehokkaimmista töykaluista niin kehon kuin mielen hyvinvoinnin edistämiseen on kehon liike.

Monilla meistä on uskomuksia liittyen omaan liikunnallisuuteen, kehoon ja sen toimintakykyyn, jotka estävät tarttumasta uusiin liikuntaharrastuksiin ja vaikka lähtemästä kuntosalille tai uimahalliin. Vaihdevuosien tuomat henkiset ja fyysiset muutokset eivät välttämättä helpota tilannetta. Tässä postauksessa murran viisi yleistä uskomusta liikunnan aloittamisesta tai lisäämisestä vaihdevuosien aikaan, ja annan tilalle kannustavamman näkökulman.

Vaihdevuosiin liittyvät hormonaaliset muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi kehon koostumukseen ja toimintakykyyn. Yksi merkittävimmistä muutoksista on lihasmassan ja -voiman väheneminen, joka voi heikentää arjen toimintakykyä ja lisätä terveysriskejä. Oikeanlaisella harjoittelulla ja elämäntavoilla tätä kehitystä voidaan hidastaa tai jopa kääntää.

Moni vaihdevuosi-ikäinen havahtuu siihen, että oma keho muuttuu eikä oma hyvinvointi ole ruuhkavuosien pyörityksessä välttämättä ollut pitkiin aikoihin omassa prioriteettilistassa kovin korkealla. Toisin sanoen siihen, että jotain täytyisi tehdä. Aloittamisen kynnys voi olla korkea jos säännöllisiä liikuntaharrastuksia ei hetkeen ole ollut, jos oma kunto tuntuu olevan huono, oma kehokin tuntuu hiukan vieraalta eikä sen suorituskykyyn ole itsellä suurta uskoa.

Olet ehkä kuullut puhuttavan siitä, että vaihdevuosi-ikäisen kannattaisi vaihtaa aerobinen harjoittelu voimaharjoitteluun. Itse ottaisin hiukan sallivamman linjan ja kehoittaisin aerobisen harjoittelun lisäksi panostamaan lihaskuntoharjoitteluun, ja nimenomaan voiman ja lihasmassan hankkimiseen. Kerron sinulle miksi.